Kuvia ja kuulumisia

     Moikka moi! Kuvia edellisviikolta ja kuulumisia parilta päivältä.

Eilen oli ystävänpäivä, ja se sujui omalta osaltani töissä ja sen jälkeen kotona löhöillessä. Kerta kaikkiaan ei aika riittänyt (taaskaan) kavereita tapaamaan. Poden jo muutenkin huonoa omatuntoa siitä, kun en pidä ystävyyssuhteitani yllä. En ole se tyyppi, jonka täytyy jatkuvasti olla viestittelemässä kavereiden kanssa. Yleensä vain kysyn jotain, mutta en sen kummempia. Toiseksi minulla on ollut töitä ja muutenkin niin paljon hommaa, etten ole kotoa juuri kauas liikkunut. Tuntuu että lyhyen elämäni aikana olen hillunut jo niin paljon ties missä, että nyt on syytä jo viihtyä rauhassa kotona. Harmittaa kyllä vietävästi sekin, että asun kaukana kaikesta ja kaikista, ja jotta pääsisin tapaamaan jotakuta, täytyy minun ensin ajella autolla vähintään tunnin verran kestävä matka. Poikaystävä oli myös eilen töissä, joten ystävänpäivähömppäilyä ei nähty siltäkään osin. Onneksi ystävät ja rakas ovat olemassa muulloinkin kun 14.2.

     Tänään heräsin ensimmäisen kerran siihen, kun pikkusisko tuli kailottamaan myöhästyneensä linja-autosta. Jatkoin sitten unia onnellisena tietäen, että saisin nukkua vielä juuri niin paljon kun haluan. Noh, tasan tunnin päästä puhelin soi ja tämä tyttö hälytetään pilkkisafaria vetämään. Ei siinä, tosi kiva reissuhan se oli, eikä kestänytkään kun vain 4,5h. Sieltä sitten kotiin ja katsottiin siskon kanssa Serranon perhettä. Lopun ajasta olen loikoilun lisäksi suunnitellut omia viikkoaikatauluja, tehnyt ruokaa ja muokkaillut kuvia. Nyt on aika lähteä hammaspesulle ja nukkumaan. Muru tulee yövuorosta kolmen aikaan ja aamulla lähetään sitten Kuusamossa käymään. Nyt öitä!